Etusivu

Emolehmätuotanto

Jalostus

Myytävät

Elämää karjatilalla

Linkkejä

Ajo-ohjeet

 
 

Kotimaista naudanlihaa tarvitaan lisää – ryhdy emolehmäkasvattajaksi!

 
 

Emolehmätuotannolla on nyt Suomessa hyvät edellytykset laajentua. Naudanlihaa tuotetaan maassamme vähemmän kuin kulutetaan, ja toisaalta kuluttajien mieltymys kotimaiseen lihaan on vahva. Tuotantomuodon luonnonmukaisuus miellyttää kuluttajia, mutta myös EU:n tukipolitiikasta päättäviä. Emolehmätuotannon investointeja tuetaan, ja erilaisia hankkeita on perustettu auttamaan uusia tuottajia alkuun.
 

 
 

Emolehmäkasvatus on itse uudistuvaa lihakarjan kasvatusta. Emolehmät synnyttävät vasikan joka vuosi ja imettävät sitä, kunnes vasikka on noin puolivuotias. Tämän jälkeen vasikka vieroitetaan, ja se lähtee välitysvasikkana kasvattamoon tai sen kasvatusta jatketaan tilalla. Sonnit kasvatetaan teuraiksi, mutta osa hiehoista voidaan jättää tilalle lisäämään omaa karjaa.

Peltoalaa tarvitaan noin hehtaari emoa kohden. Myös luonnonlaitumia voidaan hyödyntää, mutta silloin tarvitaan usein lisäruokintaa.
 

 
 

Emolehmätuotannossa käytetään puhdasrotuisia eläimiä tai liharotujen risteytyksiä. Kannattaa investoida heti aluksi riittävän suureen määrään hyviä, valmiiksi kantavia eläimiä, koska näin mahdollistetaan hyvät kasvutulokset ja hyvä taloudellinen tuotto ensimmäisestä vuodesta lähtien.

Emolehmät soveltuvat hyvin kylmäkasvatukseen. Jollei olemassa olevia rakennuksia voi hyödyntää, edullinen makuukatos on hyvä ratkaisu. Emolehmät tulevat toimeen vaatimattomissakin olosuhteissa, kunhan niillä on kuiva makuualusta ja riittävä suoja tuulta ja sadetta vastaan.

Emolehmätuotannolla on jossain määrin ollut harrastelun maine. Emoja on usein pidetty muun karjan ohessa, ja karjat ovat olleet pieniä. Emolehmätuotanto kuitenkin vaatii erikoistumista kuten muutkin tuotantomuodot. Kun karja on riittävän suuri, eläinaines laadukasta ja eläimiä ruokitaan ja hoidetaan tavoitteellisesti, päästään hyvään taloudelliseen tulokseen. Tärkein on emolehmätuotannossakin karjankasvattajan asenne: tuottajan tulee olla innostunut eläimistään ja kiinnostunut karjan hoidosta ja käsittelystä. Palkaksi saa hyvän tuoton lisäksi päivittäisen ilon seurata emojen ja vasikoiden hyvin luonnonmukaista elämää.

Kerromme mielellämme lisää emolehmätuotannosta. Ota yhteyttä!

 

 
 

Karho-ojan emolehmät ulkokasvatuksessa

 
 

Otimme ensimmäiset emolehmät joulukuussa 2001. Valitsimme tuotantomalliksi puhdasrotujalostuksen, koska onnistuimme hankkimaan emolehmätarkkailussa olleen nupon charolais-karjan. Charolais-rotuun päädyimme, koska rotu näytti pärjäävän monissa seikoissa hyvin muille roduille. Charolaiset poikivat helposti ja hoitavat vasikkansa hyvin, ja rodulla päästään parhaaseen mahdolliseen päiväkasvuun. Charolaiset ovat luonteeltaan rauhallisia, ja päivittäinen liikkuminen eläinten seassa saa ne suhtautumaan hoitajiinsa luontevasti.
 

 
 

Emomme poikivat vuosittain ja imettävät vasikan puolivuotiaaksi. Vieroitetut vasikat kasvatamme itse. Parhaimmat eläimet myymme siitoseläimiksi tai käytämme oman karjamme lisäämiseen, ja osa lähtee teuraiksi. Kuulumme Atrian Laatulihaketjuun ja noudatamme sen tarkkoja eläinten terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä vaatimuksia.

Olemme itse keskittyneet karjan hoitoon ja jalostustoimintaan, ja siksi monet tilamme työt on ulkoistettu. Peltotyöt, rehun teko ja lannan levitys teetetään paikallisilla urakoitsijoilla. Oman tuotannon lisäksi ostetaan rehua ja kuivikkeita. Näin koneinvestoinnit on saatu pysymään kohtuullisina.

 
 


Emolehmämme ovat sisäruokintakauden vuonna 2003 valmistuneessa kolmiseinäisessä makuukatoksessa, jonka edustalla on betonipohjainen, osiin jaettu jaloittelutarha. Tarhan toisessa reunassa oleva ruokintapöytä täytetään ja puhdistetaan traktorilla, ja väkirehu jaetaan käsin. Lämmitetyissä juoma-astioissa vesi ei jäädy kovillakaan pakkasilla. Kuivikkeena käytämme olkea ja turvetta. Kuivike levitetään makuukatokseen paalisilppurilla.
Kesät emomme vasikoineen laiduntavat navetan yhteydessä olevilla laitumilla. Kasvatettavat sonnit ovat tarhassa ympäri vuoden. Siitossonnit päästetään laitumille astutuskauden alkaessa touko-kesäkuussa.
 

 

Karho-ojan karjatila Oy, Juha Räisänen, Suokyläntie 511, 91500 Muhos
p. 040 5454 155, juha.raisanen(a)karho-oja.com